Tekstit

Näytetään tunnisteella dekkari merkityt tekstit.

J.M. Ilves - Viiden sormen harjoitus

Kuva
J. M. Ilves Sorjonen - Viiden sormen harjoitus 2018, Gummerus Palasin takaisin omalle mukavuusalueelleni dekkareiden pariin lukemalla viikon alussa J.M. Ilveksen uusimman kirjan, joka on kolmas kirja Sorjonen-sarjassa. Myönnän, etten ole aikaisempia osia lukenut, mikä tietenkin vaikuttaa ainakin hieman koko lukukokemukseen, koska hahmotkaan eivät olleet itselleni entuudestaan tuttuja.  Kirjan päähenkilö, rikoskomisario Kari Sorjonen, saa tutkittavakseen epätavallisen kaksoismurhan, joka johtaa hänet pian venäläisten rikollisten jäljille. Tutkinnan aikana selviää, että rikos on tavalla tai toisella kytköksissä Sorjosen kollegan, Lenan, menneisyyteen. Askel askeleelta kuvi alkaa selvitä niin Sorjoselle kuin muillekin tutkinnassa mukana oleville. Tällä kertaa vastassa on tappaja, joka osoittautuu vaaralliseksi niin itse Sorjoselle kuin tämän läheisillekin. Konseptina kirjan idea toimi oikein hyvin eikä juonessa ollut huomattavissa olevia aukkokohtia, jotka hä...

Samuel Bjork - minä matkustan yksin

Kuva
Samuel Bj ørk - minä matkustan yksin 2016, Otava Suomentanut Päivi Kivelä Hän kuuli sanan: "Öitä". Sitten kaikki pimeni. Yksi tämän kuukauden TBR-listalla olevista kirjoista on Samuel Bj ørkin dekkari minä matkustan yksin. Kuulin Bj ørkista ensimmäisen kerran vasta hänen toisen romaaninsa ansiosta, jonka mainoksia näkyi viime vuoden loppu puolella vähän joka paikassa. Yölinnun hankittuani tajusin, että täytyyhän kirjailijan esikoisteos lukea ensin, minkä takia päätinkin tarttua tähän teokseen. [postaus sisältää osittaisia juonipaljastuksia, ei kuitenkaan mitään, mikä pilaisi lukukokemuksen, mikäli et vielä kirjaa ole lukenut.]  Kaikki alkaa kun norjalaisesta metsästä löydetään puuhun ripustettuna 6-vuotiaan tytön ruumis. Tyttö on puettu nukenmekkoa muistuttavaan mekkoon, hänellä on koulureppu selässään sekä kaulassa lappu, jossa lukee "minä matkustan yksin". Tapaus herättää paljon huomiota, minkä takia pikkukaupunkikomennuksella ollut Holger Mu...

Leif GW Persson - Edunsaajat

Kuva
Leif GW Persson - Edunsaajat 2012 (alkuperäinen julkaisuvuosi 1979), Otava Suomentanut Kari V. Koski Palataan ajassa taaksepäin melkein 40 vuotta. Millaista rikostutkinnan laatu oli silloin? Miten kaikki eteni? Ja ennen kaikkea, miten saada murhaaja kiinni? Vuonna 1979 julkaistu Leif GW Perssonin kirjoittama Edunsaajat vastaa tähän kaikkeen. Tästä parempaa poliisityön kuvausta saa etsiä, ja urakalla. Eletään vuotta 1978. Puolalaissyntyinen prostituoitu on juuri murhattu asuntoonsa Tukholmassa. Poliisitutkinta laitetaan välittömästi käyntiin. Myöhemmin paljastuu, ettei murhalla ole yhteyksiä vain paikalliseen bordellikuninkaaseen vaan myös Tukholman laittomaan asuntokauppaan. Edunsaajat eroaa tavallisesta rikosromaanin tyylistä, johon varmasti jokainen on joskus törmännyt. Tästä teoksesta oli taidokkaasti jätetty kaikki ylimääräinen draama pois, jotta huomio kiinnittyisi vain ja ainoastaan poliisityöhön. Siihen, miten kaikki toimi. Itse pidin tämän tyyppisestä...

Bill Hodges -trilogia, osa 1: Mersumies

Kuva
Stephen King - Mersumies (alk. Mr Mercedes) 2016, Tammi Suomentanut Ilkka Rekiaro Hello, beautiful people! Tänään potkaistaan käyntiin Stephen Kingin Bill Hodges -trilogiaa käsittelevä postaussarja, joka sisältää kolme osaa. Sain nimittäin vihdoin ja viimein trilogian viimeisen osan taputeltua, jonka takia onkin hyvä aika näistä kirjoittaa. Olen tietenkin vähän jäljessä tämän kanssa, koska kirjan alkuperäisteos julkaistiin jo melkein neljä vuotta sitten. Ja myönnän näin heti alussa, että luin tämän kirjan tosiaan melkein kaksi vuotta sitten, minkä takia en kovinkaan värikästä tai juonen yksityiskohtia sisältävää kuvailua pysty kirjoittamaan. Pahoittelen. Mersumies kirjaimellisesti polkaisi käyntiin Stephen Kingin dekkaritrilogian, jonka päähenkilönä toimii jo eläköitynyt etsivä Bill Hodges. Jokainen joskus Kingistä kuullut kiinnittää varmaan ensimmäisenä huomionsa siihen, että kirja ei ole yhtään Kingin tyylinen. Kauhun mestarin julkaistessa dekkarin, sai se osakseen palj...

Jo Nesbø - Jano

Kuva
Jo Nesbø - Jano (alk. Tørst) 2017, Johnny Kniga Suomentanut Outi Menna Bratt kohotti kulmiaan. Nuori, itsevarma, rohkea. Ne olivat hyviä ominaisuuksia, mutta hän toivoi ettei Wyller ollut taas uusi Harry Hole -wannabe. Jo Nesbø, yksi parhaista dekkarikirjailijoista ilman epäilyksen häivää. Tällä kertaa luin kirjailijan uusimman teoksen, Janon, jonka lukemista olinkin odottanut kuin kuuta nousevaa jo muutaman kuukauden. Ja pakko sanoa, että en onneksi joutunut pettymään. Jälleen kerran päästään siirtymään hetkeksi Harry Holen maailmaan, joka on tällä kertaa jo astetta erilaisempi. Poliisintyön jättänyt rikospoliisi toimii nykyään poliisikoulussa opettajana, mutta suunnitelmat muuttuu Oslossa liikkuvan sarjamurhaajan takia, kun Katrine Bratt ottaa yhteyttä vanhaan tuttuun. Ennen kuin Hole huomaakaan, on hän jälleen tutkimassa yhtä Oslon pahimmista sarjamurhaajista, joka poikkeaa muista vampyyrimaisilla tavoillaan. Erityisen mielenkiintoisen kirjasta teki se, ...

Robin Cook - Kantasolu

Kuva
Robin Cook - Kantasolu 2010, Gummerus Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen Tohtori Anteeksi että häiritsen, mutta minua on uhkailtu, ellen tee niin. Satun tietämään, että eräät hirveän ikävät henkilöt haluavat teidän lakkaavan tutkimasta metroasemmalla sattunutta aasialaisen miehen luonnollista kuolemaa. (s.187, Kantasolu) Robin Cookin kirjaa Kantasolu voi varmasti luvan kanssa sanoa lääketieteelliseksi trilleriksi, jonka tiivis ja nopeatempoinen juoni tempaisee lukijan mukaansa niin mafian, kuolinsyyntutkijoiden sekä kantasoluteknologian parissa työskentelevien maailmaan. Kaikki alkaa siitä, kun Japanin pahamainen, New Yorkin mafiaa muistuttava, yakuza sekä itse New Yorkin mafia sekaantuvat kantasolututkimuksen patenttikiistaan, jossa ruumiilta ei voida välttyä. Mukana on myös kuolinsyyntutkija Laurie Montogromery-Stapleton, joka on juuri palannut äitiyslomalta töihin, ja saa ensimmäisen tapauksensa, tunnistamattoman aasialaisen miehen ruumiin, jonka kuolema vaik...